perjantai 4. syyskuuta 2015

Elokuun budjetti

Nyt tulee kauan lupaamani budjetti elokuusta. Tosiaan homma meni hieman myöhäseksi, koska spending trackerini sanoi itsensä irti kuun lopussa - joten jouduin etsimään kaikki tiedot uudelleen verkkopankista sekä kuukauden kuiteilta. Hetki siis meni, että nämä tiedot veti yhteen.

Kuukausi näyttää seuraavanlaiselta:

- Kelalle maksoin jo heinäkuussa sekä elokuun, että syyskuun laskut. Minun pitää maksaa opintorahaa takaisin siis, koska tulorajat menivät yli edellisessä koulutuksessani. (Lomatrahat yms. sekoitti pakan täysin, vaikka tulorajaa laskin kuukausittain. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.) Yksi erä on siis 330€ ja tämä on seuraavaksi edessä viimeistään lokakuussa. 4 erää on vielä jäljellä maksamatta, joten puolessa välissä ollaan.
- Asuntojeni yhtiövastikkeet maksoin myös jo heinäkuussa, joten ne eivät ole elokuun budjetissa sen vuoksi.

Elokuussa tienasin todella nihkeästi, palkkaa taisi tulla hieman alle 300€. Tämä johtui siitä, että olin heinäkuun lomalla; lomarahat maksettiin jo etukäteen heinäkuussa. Elokuussa tuli myös vuokratuloa 494€, mutta aika pitkälti elettiin säästöillä. (Eli toisinsanoen heinäkuun lomarahoilla, joita yritin saada pidettyä taas säästössä mahdollisimman paljon)

Elokuu ei kuitenkaan ollut kovin budjettiystävällinen kuukausi, sillä tuntuu että vastoinkäymisiä tuli vastoinkäymisen eteen. En myöskään pihistellyt esim. ruokaostoksissani, vaan mansikoihin tuhlasin varmaan 80€.

Säästöön en juurikaan saanut mitään, lainoihin meni rahaa korkoineen n. 300€ josta itse laina lyheni 200€. Säästö siis sekin. Toisessa asunnossani ei myöskään ollut vielä vuokralaista, vaan asuimme asunnossa itse oman talomme remontin ajan.

Ruoka: 194,29€ (20€:lla miehelle kaikke turhaa, mitä itse en suuhun laittaisi, mansikoihin yms muuhun turhaan varmaan 50€. Kovin pihejä ruuan suhteen ei elokuussa oltu)
Käyttötavara: 52,45€ (naamanpuhdistusaineita, puuteri & huulirasva, wc-paperia sekä isoin erä meni koulutarvikkeisiin; vihkoihin, kansioihin yms!)
Alkoholi: 33,14€ (Ja tämän reissun jälkeen muistin taas, kuinka turhaa touhua se juominen on. Ei kiitos, ei ollut kiva reissu.)
Puhelin: 42,91€ (Tässä oli sekä kesä- että heinäkuukin.)
Auton osakasko: 23,35€
Bensa: 90€
Koira: 26,20€ (Ruoka ostettu 16.08 -> merkkasin päivämäärän koska haluan seurata kauanko yksi säkki riittää.. :D)
Kissat: 28,60€ (Olen tehnyt huomion, että kissoihin menee paljon enemmän rahaa kuin isoon koiraan!)
Veikkaus: 15€ (Kesälomareissulla sorruin nettiarpoihin kun oli tylsää + tein loton)
Kouluruoka: 10,20€
Vaatteet 3kpl Huuto.net: 24,50€ (Josta myöhemmin myin jo yhden)

Menot ilman asuntoja: 540,64€
Asuntojen menot: 300€ (yhtiövastikkeet maksettu aikaisemmin)
Asuntojen tulot: 494€
Palkka: 260€
Muut tulot: 46,50 (lueteltu alempana)
Menot yhteensä: 840,64€
Tulot yhteensä: 800,5€
Tulos: -40,64€

Muita tuloja kuussa oli 46,50€:

* Myin 20€:lla takin, josta itse maksoin 15€. Näin ollen sain siitä 15€ voittoa. Tämä oli heräteostos kirpputorilta, halpa urheilutakki josta tiesin saavani enemmän kun myyn eteenpäin. :D Moraalisesti en tiedä onko oikein, mutta se ei ole tyhmä joka pyytää vaan joka maksaa. Jokainen osapuoli voitti, kirpputorimyyjä sai rahansa, minä vielä vähän enemmän ja ostaja hyvän laadukkaan takin itselleen. :)
* Myin mekon 9,50€ josta postimaksut olivat 2€. Omani sain takaisin, eli 7,50€.
* Myin kauppatieteiden pääsykoekirjan hintaan 25€, josta postimaksut olivat 6€. Sain itse siis 19€.
* Sain huiman 5€ pistesetelin Keskolta. :D 

Kokonaisuudessaan kuukaudesta siis selvittiin, mutta hieman jäätiin tappiolle. Kesälomat sekoitti pakan aika hyvin, vaikka käytännössä minulle tuli isot lomarahat joten sain säästöön enemmän kuin ilman lomaa olisin saanut. Kerkesin muuten kesälomalla jo tekemätään töitäkin kun en osannut pysyä työpaikalta pois. Ratkaisu ei kyllä ole mikään kehumisen arvoinen, vaan nyt myöhemmin kaduttaa. :D

SAINKO SÄÄSTÖÖN KUUKAUDESSA?

- En laskenut tarkalleen, mitä sain säästöön. Käytännössä koko kuukausi meni niin, että elin säästöillä, koska lomarahat olin pantannut säästötilille josta niitä siirtelin tarpeen mukaan käyttötilille. Siksi tätä on hieman hankala arvioida.
- Laina lyhentyi 200€, korkoihin meni varmaan joku 70-100€ välistä vielä päälle. (Toinen laina on siis nyt vain koroilla, siksi korkojen suuruus niin iso)
- Lyhensin lainaa kuitenkin ylimääräiselle 50€:lla, kun jäi heinäkuusta käyttötilille "ylimääräiseksi". Pieni summa, mutta pienistä summista kertyy lopulta iso summa.
- Kuukauden lopulla sain käyttötililtäni siirretty 11,11€ säästötilille. :'D
- Sain mummultani lahjaksi 200€. Säästöön tämä parempia aikoja varten. 

tiistai 18. elokuuta 2015

Suomalaiset ovat negatiivista kansaa



Vanhojen sanontojen mukaan suomalaiset ovat sekä negatiivista, että kateellista kansaa. Yhtälönä tämä on vielä monimutkaisempi juttu. Aloin miettimään tätä asiaa tänään hieman tarkemmin.

Miksi ihmisen pitää olla niin hirveän negatiivinen? Pidän itse itseäni vielä todella pessimistisenä ihmisenä (olen aina varautunut pahimpaan!), mutta koen silti olevani positiivinen, innovatiivinen sekä optimistinen. Toisin sanoen olen aina varautunut pahimpaan, mutta en estä itseäni toteuttamasta unelmiani/haaveitani, sillä haluan yrittää saada ne onnistumaan. Olen itseasiassa saanut itsestäni hieman positiivisemman ja iloisemman ihmisen verrattuna menneisyyteen, koska koen että olen onnistunut joissakin asioissa. Pessimistisyys on taustalla aina, mutta toisaalta olen kääntänyt tämän ominaisuuden positiiviseksi myös. Pystyn paljon paremmin elämään jalat maassa, kun ymmärrän että eri asioilla on aina kaksi puolta. Ymmärrän, että elämässä voi tapahtua mitä vaan, sekä hyvää että huonoa. Ymmärrän, että toisiin asioihin voit vaikuttaa itse, mutta on edelleen asioita joihin et voi vaikuttaa vaan ne ovat aika pitkälti kohtalon käsissä.

Kuinka moni ihminen oikeasti omalla asenteellaan estää itseään onnistumasta? Uskon, että prosentti on melko suuri. Jos ajattelet aina, että joku ei tule toimimaan niin luultavasti se ei myöskään tule. Jos uskallat yrittää ja jaksat tsempata itseäsi asian suhteen, alkaa asiat menemään pikku hiljaa sinne suuntaan minne niitä yrität kuljettaa.



Kukaan ei ylipäätään tekisi elämässä mitään, jos asenne olisi aina se että ei tule onnistumaan. Ja toisaalta taas, jos mikään ei kenelläkään ikinä onnistuisi, ei kukaan tällä hetkellä tekisi täällä mitään. Voimme tästä ratkaista siis; homma toimii kun rakentaa sen toimivaksi ja uskoo siihen. Yksinkertaista, eikö? Toki kohtalon tuomat haasteet voivat mutkistaa asioita matkalla, mutta sekään ei saa olla syy jättää yrittämättä. Jos tulee mutkia matkaan, niin etsitään uusi tie joka on sillä hetkellä parhain. Suunnitelmaa voi aina muuttaa, jos tulee ongelmia, mutta tavoitteeseen tulee aina pyrkiä.


Olisiko Cheek noussut suomen kärkilistoille, jos hän olisi ajatellut ensimmäisen biisinsä jälkeen, että tämä ei tule ikinä onnistumaan/hänestä ei tule tunnettua, koska ensimmäinen biisi ei nostanut heti suosiota.

Coca Cola pulloja myytiin heidän ensimmäisenä vuotena perustamisen jälkeen vain ihan muutama pullo. Miettikää, kuinka laaja yrityksen toiminta on nykypäivänä. Olisivatko he tässä tilassa, jos tämän ensimmäisen vuoden jälkeen olisi laitettu pillit pussiin?


Eräs entinen tuttavani olisi päässyt suoraan 18-vuotiaana eläkkeelle, koska on oppimisvaikeuksien vuoksi käytännössä 80% luku- ja kirjoitustaidoton. Hän on nyt päälle 40-vuotias, joten tuohon aikaan ei varmaan vielä tiedetty niin paljon lukihäiriöistä yms. että olisi saanut parhainta mahdollista hoitoa mitä saattaisi saada tänä päivänä. Mutta hänellä on käytännössä todella paha lukihäiriö johon ei ole saanut tarvitsemaansa apua, vaikka tutkimuksia yms. aikanaan tehtiinkin – ei vaan löydetty ratkaisua. Hän ei ottanut kuitenkaan eläketarjousta vastaan, vaan jatkaa edelleen menestyksekkäästi työntekoa vaikka ei osakaan kirjoittaa/lukea kunnolla. Hän pärjää silti ammatissaan ja elämässään ihan hyvin. Hattua nostan hänelle ja asenteelleen! Hän ei valinnut sitä helpointa tietä, vaan halusi yrittää. Ja arvatkaa, montako kertaa on ollut luovuttaminen mielessä, mutta eipä ole luovuttanut?


Olisiko kukaan uskonut 100 vuotta sitten, että Neil Armstrong kävelee kuussa vuonna 1969? Olisiko kukaan lähtenyt tähän operaatioon, ellei kukaan olisi uskonut sen mahdolliseen saavuttamiseen?

Moniko nykyisin tunnettu ja suosittu yritys olisi perustettu aikanaan, jos yksikään ihminen ei uskoisi tekemiseensä? Jos nämä ihmiset luottaisivat toisten ihmisten näkökantoihin ja negatiiviseen ajatteluun, ei yritysidea olisi kantanut pitkälle.

Uskon, että meidän olisi aika ottaa nyt mallia näiltä tekijöiltä ja katsoa minne elämä kantaa. Ai että rakastan ihmisiä, jotka tekevät palavalla halulla asioita joita rakastavat ja saavat siitä elämäniloa elämäänsä!


Niinpä. Mitään ei luultavasti ikinä tapahdu, jos et uskalla yrittää. Toki hullutuksiin ei kannata ryhtyä, mutta aina kannattaa muistaa että on olemassa mahdollisuus. Kukaan ihminen maailmassa ei ole saavuttanut mitään tekemättä mitään. Toiset ovat paiskineet paljon töitä unelmiensa eteen. Mutta etenkin haluan painottaa, että kaikki on mahdollista. Uskokaa pois.

Aihe tuli mieleeni, kun aloin miettimään omaa historiaani. Kun ostin tämän toisen sijoitusasuntoni joulukuussa, en kertonut asiasta kenellekkään. En miehelleni, en perheelleni, en ystävilleni. Toisaalta tämä on hyvin naurettava asia, koska perheelleen tulisi pystyä kertomaan kaiken yms. Syy ei ollut oikeastaan siinä, etten pystyisi puhumaan heidän kanssa mistä vaan. Syy on siinä, että tiesin tasan tarkkaan heidän ensimmäisen reaktionsa mikä se olisi tullut olemaan. "Oletko sä hullu? Millä rahalla? Tuhoon tuomittu idea!" Ideani olisi siis lytätty maanrakoon alle aikayksikön. Juuri tälläisiä suurin osa suomalaisista ovat. Niin negatiivisia.

Onhan se aika hullua omaankin korvaan, että minä 22-vuotiaana omistan myyjän palkalla kaksi eri asunto-osaketta. En olisi kuvitellut olevani tässä tilanteessa viisi vuotta sitten. Tänä päivänä perheeni ja mieheni jo tietävät hankinnastani, mutta ovat silti ihmetelleet että mikä järki.. Koen, että olen ihmisenä sellainen jalat maassa ja pää pilvissä kulkeva.. Uskallan ottaa riskiä, mutta en ala hulluttelemaan jalat irti maasta. Ymmärrän edelleen riskit, ja minusta ne ovat melko matalat asuntosijoittamisessa jos valitsee kohteet oikein. Toisin sanoen saan asunnon kaupaksi jos haluan, ja omani takaisin.

Toisaalta siis jotenkin olen hävennyt sitä, että olen laittanut itseni ja rahani likoon, jotta saisin tuottoa rahalleni. En tajua, että miksi. Se on vain tämä suomalaisten yleinen asenne kaikkea kohtaan. Lisäksi en halua huudella asioistani, koska pelkään ihmisten kateutta. Elämässäni ei ole mitään erikoista, jota tarvitsisi kadehtia. Toki minulla on kaikki hyvin, ja olen onnellinen. Mutta se ei johdu rahasta tai materiasta. Se on pään sisäinen tila, johon olen päässyt pitkän itsetutkistelun ja henkisen kehityksen avulla. Raha ja materia ei tee minusta onnellista, vaan elämät pienet asiat. Perhe, ystävät ja lemmikit. Raha vaan auttaa näiden kaikkien ylläpitämisessä ja rakentamisessa, siksi pyrin myös saamaan tasapainoon talouteni.

Se on vaan elämän realiteetti, että elämässä ei tapahdu mitään jos et yritä tehdä mitään. En ole rikkaasta perheestä, enkä ole rikas tälläkään hetkellä. Elän melko kädestä suuhun, sillä olen säästöni investoinut asunto-osakkeisiini. Haluan kuitenkin rauhallisen tulevaisuuden rahallisesti, joten tahdon pyrkiä vaurastumiseen pienin askelin. Tuskin minusta ikinä mitään kroisosta tule, mutta pienestä on hyvä aloittaa. Uskon, että vaiva on sen arvoista sitten joskus. Enkä oikeastaan koe tätä edes vaivaksi, vaan tämä tulee tässä sivussa kuin muukin elämä.

Jännä on myös se, että minua tosiaan pidetään varakkaana ihmisenä koska minulla on varaa ostaa asuntoja. 30% olen maksanut omasta kukkarosta, ja loput ovat pankilta lainaa. En siis koe olevani rikas, sillä minulla on lainaa. Halusin kuitenkin sijoittaa pankkitilillä lojuvan rahamäärän johonkin järkevään, ettei se ole inflaation syömänä tilillä tai etten käytä sitä mihinkään muuhun turhaan. Haluan tuottoa rahalleni. Mielestäni tämä on siis enemmänkin järkevä päätös kuin sellainen, mikä pitäisi lytätä heti maanrakoon.

Elän aika vaatimatonta elämää tällä hetkellä. En kaipaa uutta ja hienoa. Nautin tämänhetkisestä elämästäni, enkä kaipaa mitään lisää. Matka on tärkeämpi kuin päämäärä! Toisin sanoen saan tällä hetkellä kaiken mitä haluankin (tai no ainahan sitä haluaisi jotain muuta, mutta sanotaanko että minulla on tällä hetkellä kaikki mitä tarvitsenkin!), enkä mieti koko ajan että "sitten kun".. Sitten kun mitä? Pitää ymmärtää, että elämä on tässä ja nyt. Ei viiden vuoden päästä. Toki pidän ihmisiä järkevänä, jotka miettivät elämäänsä myös tulevaisuuteen ja rakentaa sitä mutta on osattava nauttia hetkestä, koska ei tiedä mikä päivä on viimeinen.

Tällä hetkellä kaikki "ylimääräinen" raha menee tähän asuntojen pyörittämiseen. Mutta ei se haittaa. Tosiaan saan kaiken mitä tarvitsenkin, ja vähän enemmänkin. Itse olisin ainakin ylpeä, jos tulevaisuudessa oma lapseni (jos sellaisia tulee) olisi kiinnostunut säästämisestä/sijoittamisesta baarissa ryyppäämisen sijaan. Miksi ihmiset eivät katso nenäänsä pidemmälle? On ihan OK tunkea kaikki rahansa turhuuksiin, koska kaikki tekevät niin. Mutta on hullua riskin ottamista sijoittaa rahat asuntoon? Uskon, että ihmisiä pelottavat "vieraat asiat" joista he eivät itse ole ottaneet selvää/heillä ei ole kokemusta asiasta. Toisaalta taas minua ärsyttää ottaa vastaan ihmisiltä mielipiteitä, joilla ei ole kokemusta edes asiasta. He ovat muokanneet mielipiteensä kuulemansa perusteella ilman realiteettista kokemusta asiasta. Toki arvostan, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä mutta pitäisi myös tietää, mistä puhuu.

Mutta tälläistä tänään. Tehkää asioita joista nautitte, uskaltakaa haaveilla! Muistakaa pitää kuitenkin järki päässä, ettette lähde mihinkään hullutuksiin mukaan. Pointtini on se, että unelmat ja haaveet yleensä kantaa kun on valmis tekemään töitä niiden eteen. Uskaltakaa uskaltaa! Seuratkaa elämässänne asioita joita rakastatte, joista te saatte elämäänne sen palon. Uskon, että se tuo elämäänne vielä paljon hyvää. Toivottavasti saitte tästä ajattelemisen aihetta. :) Te pystytte uskomattomiin asioihin, kun annatte itsellenne luvan yrittää ja lopetatte negatiivisen ajattelun.

En olisi ikinä uskaltanut ostaa asuntoa, jos olisin miettinyt että minulla on liian pieni palkka ja rahat eivät riitä. Toki on järkevää miettiä mihin oma talous riittää, ja toimia sen varassa. Ei siis saa tehdä ylilyöntejä jolloin velkakierre on valmis!



Ja tiedättekö mitä? Olen huomannut itse sen, että eläminen on ”järkevämpää” kun sinulla on tavoite sille mitä teet ja miksi olet täällä. Toki jokaiselle on varmasti ensimmäinen ”syy” elämiseen perhe yms. Tarkoitan nyt kuitenkin sitä, että jos täällä maanpäällä on jokin asia jota haluat tehdä ja pidät siitä, on eläminen helpompaa. Kun sinulla on tavoite mihin haluat pyrkiä, on ainakin minun elämiselleni jokin syy ja eläminen huomattavasti merkityksellisempää sekä ihanampaa. Menen ihan mielelläni töihin, koska tiedän että tämän avulla olen pikkuhiljaa lähempänä tavoitettani. Vaikka se työnteko ei aina ole mukavaa, mutta itse ajattelen asian näin. Uskon, että ilman tämän hetkistä velkaani en olisi yhtään niin tehokas säästämisessäni/sijoittamisessa. Mutta nyt kun minulla on tavoite mihin haluan säästää, tulee tehtyä asian eteen ihan eri tavalla töitä! Minulla on päämäärä jonka haluan saavuttaa, ja tiedän että tulen sen saavuttamaan jos jatkan määrätietoisesti askel kerrallaan tavoitteeni tavoittelemista. Tarkoitan, että jos minulle ei olisi esim. lainaa jota maksaa pois (pakollinen meno), vaan päättäisin säästää esim. säästötilille tietyn summan kuukaudessa niin minulla ei olisi lainkaan näin isot poltteet tavoitteeni saavuttamiselle, koska se olisi ns. ”vapaaehtoista”, eikä tässä oltaisi missään ongelmissa vaikka tästä vähän lipsuisi. Nyt pankki on kuitenkin asettanut minulle tarkat ehdot jonka mukaan toimia, joten koen olevani nyt paljon tehokkaampi säästämiseni kanssa kun on ”tilanne päällä” koko ajan. Tiedän myös kuinka hieno tunne se aikanaan on, kun lainat on maksettu ja sijoitukseni alkavat tuottamaan rahaa takaisin päin. Toivottavasti tulen näkemään tämän päivän joskus. Tiedän, että tulen pääsemään tavoitteeseeni kunhan kukaan ei listi minua sitä ennen.  :D Toisin sanoen olen ihminen, jolla täytyy olla koko ajan jotain rimoja, tavoitteita ja ”häslinkiä” elämässä, jotta koen eläväni. Saan siitä ihan mahdottomasti virtaa ja energiaa sekä halua tehdä asioita. Se, että minulla ei yhtäkkiä olisikaan mitään unelmia/haaveita joita kohti tavoitella, luultavasti masentaisi minut. En kestäisi elämää, jolloin päivät olisivat keskenään samanlaisia eikä olisi mitään tavoittelemisen arvoista. Olisin vaan ja möllöttäisin – EI KIITOS! Elämän pitää koko ajan rakentua ja kehittyä eteenpäin. Ja myös minun itseni.


En olisi ikinä päässyt kouluun, jos olisin ajatellut että ilman lukion opintoja en tule insinöörilinjalle pääsemään. Luin 24/7 koko kevään, otin sähköopin kaavat mukaan töihinkin opetellakseni niitä ulkoa. Montako kertaa meinasin antaa periksi? Voin sanoa, että monta. Jatkoin lukemista itku kurkussa, mutta heinäkuun alussa tämä kaikki rypeminen palkittiin.

Ei siis ikinä kannata tyytyä asioihin, joita sinulla on nyt. Toki niistä on oltava kiitollinen ja onnellinen, mutta aina on myös mahdollisuus pyrkiä parempaan. Aina.

PS. Ainoa asia mikä minua kaduttaa nykyisessä elämässäni on se, että miksi en uskaltanut heittäytyä aikaisemmin? Miksi en uskaltanut seurata haaveitani ja unelmiani? Miksi en ole uskaltanut olla ennen oma itseni? Miksi olen ollut niin hukassa itseltäni, kuin olen ollut? Miksi olen antanut toisten ihmisten ja yhteiskunnan normien yrittää muuntaa itseäni johonkin kaavaan? Miksi en ole ymmärtänyt, että minulla on vapaus olla juuri sellainen kuin olen ja seurana niitä teitä joista olen kiinnostunut. Toisaalta, jos en tätä kaikkea elämää olisi kokenut en olisi se ihminen ajatuksineni kuka tällä hetkellä olen.

Mukavaa tiistaita.

Viikkobudjetti siirtyy syyskuulle

Juuri kun sain kehuttua Spending Trackerin olemassa oloa tänne blogiin, niin sain sen asetuksien muutoksella täysin sekaisin. Meni tulot ja menot niin sekaisin, että kärsivällisyys ei riittänyt miettimään, että miten nuo luvut nyt menivät sekaisin. Nollasin siis koko sovelluksen kiukkupäissäni! Meinasin teille tehdä tänään viimeviikkoisen budjettini, mutta enpäs teekkään. Kuitit yms. on kyllä tallessa, mutta en jaksa alkaa erottelemaan niitä, että mitä olen tuhlannut mikäkin päivä. Sain kyllä juuri laitettua kaikki Excelin taulukkoon, joten tämän kuun lopussa saatte nähdä koko kuukauden rahankäyttöni.

Asiasta viisastuneena ajattelin kehittää tätä budjettini laatimista ensi kuukaudelle, jotta näitä mokia ei tapahtuisi. :D Ärsyttää vieläkin. Ajattelin alkaa pitämään ihan konkreettisesti ostospäiväkirjaa. Eli mitä ostan, millä hinnalla ja mikä päivä. Aion myös kirjata menot ylös exceliin, ja luultavasti siitä siirtää Spending Trackeriin, johon en ala enää räpeltämään uusia asetuksia. Minua harmittaa nykyisessä rahankäytössäni se, että olen kesän aikana käynyt varmaan joka päivä jossakin kaupassa. Milloin on kissanruoka loppu ja milloin tarvitaan kahvia kotiin.. Aion siis tulevaisuudessa panostaa siihen, että tulee paljon päiviä kuukauteen jolloin en käy misään kaupassa. Toki kouluruokiin yms. alkaa menemään päivittäin rahaa, sekä bensaan melko usein. Kaupassa käynti on se ehdoton ykkönen, johon pitää panostaa.

Mutta pahoitteluni, ettei lupaamaani budjettia tullut nyt.

maanantai 17. elokuuta 2015

Opiskelijabudjetti

Piti herätä aikaisin, kun talonmies tulee vaihtamaan asuntoomme wc-istuimen. Käytetään siis aika hyödyksi, ja kirjoitetaan suunnittelemani opiskelijabudjetti. Tulen seuraamaan budjetissa pysymistäni kuukausittain täällä blogissa.

Aion ensin budjetoida yhden lukukauden, ja katsoa myöhemmin sitten enemmän mikä on meno. Eli budjetti koskee nyt aikaa syyskuu 2015-toukokuu 2016.

Meinasin ensin tehdä teille kauniin taulukon Excelin avulla, mutta en saanut mitenkään selkeästi lisättyä taulukkoa tänne. Taulukko oli aivan liian iso, joten teksti oli jo aika pientä tihrustettavaa. Yritetään siis "kirjoittaa käsin".

En ole tarkemmin huomioinut budjetissani asuntomenojani, koska vuokralaisten maksamat vuokrat kattavat tällä hetkellä kaikki kulut. Käytännössä toinen lainani lyhenee 240€/kk sisältäen korot, sekä toinen laina on koroilla johon tällä korkotasolla menee n. 40€/kk. Näin ollen lainakuluihin menee 280€/kk. Yhtiövastikkeet vesimaksuineen ovat yhteensä 328€. Kuluja on yhteensä siis 280€ + 328€ = 608€. Vuokraa tulee kuukaudessa yhteensä 345€ + 494€ = 839€. Pääomatuloista jää siis kulujen jälkeen vielä 839€ - 608€ = 231€. Pääomatulosta joutuu kuitenkin maksamaan veroa 30%, josta saa vähentää kulut. Näin ollen pääomatuloista 839€ saa vähentää yhtiövastikkeen sekä vesimaksun 328€. 839€ - 328€ = 511€. Tästä määrästä saa vähentää vielä asunnon vuokraamiseen liittyvät kulut sekä korot. En ottanut näitä huomioon laskuissani, joten tämä jäljelle jäävä verotus summa on maksimi ja tulee olemaan tästä vähemmän. Vuoden aikana joudun maksamaan pääomatulo veroa 12kk * 511€ = 6132€ * 0,30 = 1839,6€. Yhdelle kuukaudelle verota tulee maksettavaksi 511€ * 0,30 = 153,3€. Oikeasti kuukaudessa minulle jää vuokrista ylimääräistä siis 231€ - 153,3€ = 77,7€ koska pitää ottaa huomioon että verot pitävät maksaa. Tilanne on nyt melko ihanne, että omaa rahaa ei tarvitse väliin laittaa vaan vuokra hoitaa kulujen kattamisen kunhan asunnot ovat vain vuokrattuja. En siis tule sen vuoksi huomioimaan näitä omassa budjetissani, koska pyrin pitämään asuntojen talouden omana taloutenaan enkä halua sekoittaa niiden rahoja omiin rahoihini. Pyrin myös tuon ylijäävän 77,7€/kk saamaan säästöön tulevaisuuden kuluja varten.

Olen eritellyt budjettiini seuraavat kategoriat. Perässä on myös summa joka on tavoitteena maksimissaan laittaa kyseiseen kategoriaan.

RUOKA 160€ - Tätä hieman mietin, että tulenkohan pärjäämään? Käytännössä viime kuukausina tuntuu, että on mennyt todella paljon ruokaan rahaa. Mutta toisaalta se olisi 40€/viikko. Uskon kuitenkin, että toiset pyrkivät selviämään vieläkin pienemmällä ruokabudjetilla. Tulen varmasti ensimmäisten kuukausien aikana huomaamaan, tuleeko tämä riittämään vai ei. Tahdon kuitenkin elää terveellisellä ruokavaliolla (paljon vihanneksia ja hedelmiä sekä hyviä proteiinin lähteitä kuten kala ja kana) enkä kituuttaa makaroni ruokavaliolla. Olen suunnitellut, että ostan paljon alennuksesta tuotteita sekä suosin Lidliä joidenkin tuotteiden osalta, se on sopivasti koulumatkallani vaikka omalla paikkakunnallani ks. kauppaa ei olekkaan. Pyrin myös valmistamaan ruokia isomman erän aina esim. pakkaseen.

BENSA 250€ - Tämä tulee olemaan opiskeluaikana kallein kategoria elämässäni. Bensaan tulee menemään aivan järkyttävät määrät rahaa, sillä se on todella kallista. Minulle tulee koulumatkaa 40km/suunta, joten se tekisi viikossa vähintään 400km. Kun ottaa huomioon kuitenkin muutkin ajoni, niin uskon todellisen summan olevan lähempänä 500km/viikko. Siinä tulee olemaan autokin jo kovalla käytöllä. Autoni kuluttaa noin 7litraa/100km. Bensan litrahinta taitaa olla nyt joku 1,60€/litra (en ole tarkkaan seurannut) joten se tekisi sadalle kilometrille 1,60€ * 7l = 11,20€. Pelkkiin koulumatkojen bensoihin menisi siis 45€/viikko. Aika hurjalta tuntuu, mutta näillä on mentävä. Mietin kauan, että myynkö auton kokonaan pois ja alkaisin kulkemaan bussilla. Päädyin kuitenkin autolliseen elämään, koska "täällä maalla" on todella raskasta yrittää elää ilman autoa. Käytännössä linja-auto asema on 3,5km päässä kotoani. Jaksaisinko tosiaan ympäri vuoden polkea ensin aamuisin asemalle odottamaan bussia, ja edessä olisi vielä pitkä koulupäivä. Hyvällä tuurilla saisin jo menomatkalla jonkun sadekuuron niskaani ja saisi olla v*ttuuntuneena märkänä koulussa aamusta alken. No way! Tiedän, että se menisi siihen että myöhästyisin bussista tai huonoina päivinä en jaksaisi lähteä laisinkaan kouluun. Nyt on siis ehdottomasti oltava koulunkäynnin kanssa tosissaan ja myös käytävä siellä kiltisti. Minulle tulisi olemaan myös hankalaa bussiaikataulujen katsominen, se ärsyttäisi jos pääsisi koulusta jo esim. pari tuntia ennen kuin bussi lähtee. Odotteleminen on kamalaa, sillä siinä parin tunnin aikana olisin ajanut kotiin jo noin 4 kertaa. Kiireisenä opiskelijana aika on itselleni myös hyvin tärkeä käsite, minulla ei käytännössä ole aikaa odotella monia tunteja viikossa bussia ja sitä, että pääsen kotiin. Aika tulee olemaan opintojen ja työn yhdistämisen vuoksi muutenkin kortilla, sekä vapaa-aikakin tulee hoitaa kuntoon. Ilman autoa joutuisin luopumaan suuresta osasta vapaa-ajan harrastuksiani. En pääsisi esimerkiksi tallille millään tapaa tai tapaamaan kavereita. Elämä olisi aika yksinäistä ja hengaisin vain kotona. Siksi ajattelin, että tämä auto on oikeastaan tärkeä ja sen rahan arvoinen investointi nykyisessä elämässäni. Toivon, että auto tulee kestämään opintojen ajan käyttöäni ja on hyvä ostos. Ainakin se kuluttaa vähemmän kuin entinen ja on ollut mukava ajaakin.

ASUMINEN 100€ - Asumme mieheni omistamassa talossa. En maksa hänelle vuokraa, mutta asumiskulut maksetaan puoliksi. Uskoisin tämän pyörivän noin 100€ paikkeilla/kuukausi. Kattaen siis vesi- ja sähkömaksut yms. 

KÄYTTÖTAVARA 20€ - Tätä mietin pitkään, että minkä verran menee rahaa. Toisaalta tämä on sellainen, että yleensä kaikki loppuu kerralla, mutta toisaalta nämä myös kestävät eikä tarvitse olla koko ajan ostamassa. Budjetoin käyttötavaraa varten siis 20€/kk. Käyttötavara kattaa minun mielessäni siis kaikki käyttöön tulevan TAVARAN. Eli esim. siivoustarvikkeet, vessapaperi, tiskiharjat, omat hygieniatuotteet, meikit yms.

LEMMIKIT 60€ - Eli tämä summa on varattu koiran sekä kissojen tarvikkeisiin ja ruokailuun. Tuntuu, että kissat ainakin syövät aivan järkyttävästi kuukauden aikana. Koiran kulut ovat oikeastaan jopa pienemmät (ottaen huomioon, että koira painaa lähemmäs 40kg ja kissojen yhteispaino on alle 10kg), sillä iso ruokasäkki kestää todella pitkän ajan. Kissojen ruokaa taas saa olla koko ajan ostamassa, ja ovat vielä niin nirsoja että kaikki ruuat eivät käy. Kissojen kulut menevät pääasiassa kuivaruokaan, märkäruokaan, kissanhiekkaan sekä matolääkkeisiin. Koiran kulut menevät kuivaruokaan, matolääkkeisiin sekä nivelravinnelisään. Uusia tarvikkeita tarvitsee ostaa todella vähän tai jos joku menee rikki.

PUHELIN 25€ - Puhelinlasku kuukausittain on n. 20-25€. Olen miettinyt löytyisikö halvempi vaihtoehto jostain, mutta toisaalta tuo kattaa kaiken minkä tarvitsen.

KUNTOSALI 20€ - Ostan usein kuntosalille 10-kortin jonka hinta on 46€. Käyn usein kerran viikossa (vähintään) joten tämä systeemi tekee hintaa kortille 10 viikon aikana noin 20€/kk. Tässä tulen tulevaisuudessa hieman säästämään, koska nyt kun olen käynyt tallilla en ole kerennyt samassa mittakaavassa käymään salilla sekä sain kuntoseteleitä joita voi käyttää kuntosalikortin maksamiseen.

VAATTEET 25€ - Tämän budjetoin ihan täysin haasteeni mukaan, jonka vuoksi saan ensivuoden aikana käyttää vaatteisiin maksimissaan 300€. Tämä tekisi siis keskimäärin 25€/kk, jotta pysyn tavoitteessani.

MUUT 80€ - En ole ihan varma, mittä tarkoitan tällä osiolla. Tiedän kuitenkin, että usein tulee kuluja joita ei ole osannut odottaa/eivät liity mihinkään ylläolevista. Sellaisia ehkä jopa turhiksi kuluiksi lueteltavia tai muuten vain ylimääräisiä. Ne menevät tähän kategoriaan. Toivon, että tämä on kategoria jossa pystyn saamaan aikaiseksi säästöä. Tämä on sellainen ns. "hätävara", jota kuitenkin toivon ettei tarvitse ottaa käyttöön.

Sitten olisi vielä sellainen kiva, kuin vakuutukset sekä autovero. Tätä oli hankala laskea sillä osasta vakuutuksitani tulee lasku kerran vuodessa, kun taas esim. autovakuutus tulee neljässä erässä. On siis hankala budjetoida aluetta, jossa laskuja tulee epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta kuitenkin niin että toisina kuukausina tähän ei budjetoisi mitään ja toisina kuukausina tähän menisi iso osa budjetista. Niinpä päätin maksaa joka kuukausi toiselle tililleni rahaa, jolla saan katettua vakuutusmaksut/autoveron kun niitä alkaa ilmestyä.

Autovakuutukseni on vuodessa 675,16€ sekä osakasko siihen 76,38€. Minulla on myös sairakulu- sekä tapaturmavakuutus vuodessa 49,93€. Autoveron laskin korotetun summan mukaan (päättäjät ovat päättäneet nostaa sitä alkuvuodesta) joka olisi vuodessa noin 192€. Summan tarkkuudesta ei ole ihan tarkkaa tietoa, sillä laskin sen netissä arvioivan laskurin avulla jonka tiedot eivät täsmää 100%:sti.

Tämä tarkoittaa siis kuukausibudjetissani seuraavaa rahamäärää;

AUTOVAKUUTUS 63€ - Tämän siirrän joka kuukausi talteen tulevia autovakuutusmaksuja varten. Tämä sisältää jo osakaskon.

AUTOVERO 16€ - Tämä summa menee joka kuukausi talteen tulevia autoveroja varten. Toivon, että olen laskenut summan yläkanttiin ja siihen menisi budjetoitua vähemmän.

MUUT VAKUUTUKSET 5€ - Käytännössä siis muihin vakuutuksin lukeutuu vain minun sairaskulu- sekä tapaturmavakuutus. Se on se 50€ vuodessa, joten siihen säästettävä summa ei ole iso.

YHTEENSÄ 824€

824€ on siis käytännössä summa, jolla minun tulisi pärjätä kuukaudessa. Kaikki raha joka jää vajaaksi budjetista on vain plussaa ja on tarkoitus laittaa säästöön/vararahastoon tulevaa varten. Uskon, että ensimmäiset kuukaudet tulevat tekemään tiukkaa sillä minulla on neljä erää maksettavana Kelalle vielä 330€/erä. Kun näistä eristä olen selvinnyt, alkaa taloudellinen tilanne toivottavasti helpottamaan. En ole budjetoinut tätä summaa kuukauden opiskelibudjettiin, sillä pahoin pelkään, että osan näistä joudun maksamaan säästötililtäni, koska opintojen aikaiset kuukauden tulot eivät ole niin suuret, että riittäisivät tuohon. 

En osaa vielä varmaksi sanoa, miten paljon opintojen aikana tienaan kuukausittain. Pyrin tekemään n. 2-3 vuoroa viikossa, sillä koulu menee etusijalle. Tulevaisuuden taloudellinen pärjääminen on siis vielä hieman sumeaa, en usko että sitä pystyy kunnolla näkemään ennen kuin olen opiskelijaelämää viettänyt pari/kolme kuukautta. Sen varmasti siis tulee näkemään aikanaan, miten rahat riittää.

Vaikka alkuopintojen talous tulee olemaan piukilla, saan helpotusta maaliskuussa jos haluan. Tällöin saan myytyä toisen asuntoni pois, jos silloin vielä haluan. Tämä vapauttaa omaa pääomaa mukavasti omaan käyttöön opintojen aikana. Lisäksi tuloni tippuvat sen verran, että pystyn hakemaan opintotukea. Mitä en siis pysty hakemaan tällä hetkellä, koska tuloni ovat liian korkeat. Tulen elämään täysin syksyn- ja talven omien tienaamieni rahojen varassa ilman valtion tukia. 

Tulen seuraamaan kuukausibudjettini onnistumista kuukausittain, sekä tulen tekemään vielä erillisiä viikkokulutus raportteja.


Säästäväisin mielin syksyyn! :)